6. Ahvenlammen rannalla listasin kaikki itselleni rakkaat asiat, asiat joita itsessäni rakastan.
Olihan niitä, ei liikaa, mutta mukava määrä kumminkin.
Mietin selviäisikö niistä mikään kuolemalta. Yksi toisensa jälkeen luovutin ne tyhjyydelle, kunnes minusta ei ollut mitään jäljellä.
Oli vain sana "minä". Köyhä, tiedoton ja taidoton.
Ei lyhyt, ei pitkä. Ei komea, ei edes ruma. Minä vain, ilman mitään omaisuutta tai ominaisuutta.
Mitä minä sellaisella minällä tekisin? Ja niin minä päästin irti minästänikin. (Oli korkea aika, olisin luopunut siitä ensin, niin ei olisi tarvinnut nähdä kaikkea muuta vaivaa!)
7. Höpöpuhetta. Kuka minä olen lahjoittamaan pois minää, kun ei minulla sellaista alun alkaen ollutkaan.
Pelkkä sana vain, tyhjä käsite, monenlaisella rihkamalla kuormitettu valhe.
On aika lopettaa hourailu ja lähteä uimaan.
8. Olen kuolematon ja syntymätön ja palan halusta kertoa, mitä Ahvenlampi merkitsee minulle.
9. Aloitan Timanttisutrasta. En tunne ylpeyttä siitä, että olen sen kirjoittanut, tunnen vain suurta iloa sen tähden, että olen saanut sen jälleen löytää ja lukea.
Monesti avaan kirjan ja luen lyhyen katkelman, vain muistuttaakseni itselleni, että se on totta, että joku on todellakin voinut päästä niin lähelle ja aistia syvässä keskittyneisyydessä kaiken sen, josta itse sain vain välähdyksen; kertoa vakaasti ja selkeästi siitä, mistä itse olen vain epäröiden mumissut.
Luen jos päivä on sopiva uimiselle. Joskus luen myös Walt Whitmanin dharmaa, joskus japanilaisia haikuja.
Luettuani kohdan, joka saa sydämeni laulamaan onnesta, lasken kirjan ja kävelen rannalle.
Laskeudun veteen ja annan aaltojen kuljettaa minätöntä miestä, minua.
10. Luettuani ensi kertaa Upanisadeja ja Timanttisutraa muistin menneet elämäni.
Ahvenlammen rannalla muistan kaikki nykyiset elämäni. Kohtaan ihmisiä ja eläimiä ja ajattelen: Kas, siinä minä olen.
11. Ahvenlammen rannalla minun on helpompi päästää irti itsestäni ja löytää itseni.
Sisäinen rauha ei ole vain sisäinen kysymys. Ahvenlammen vihreä viileys tekee melkein kenestä hyvänsä Buddhan, myös tällaisesta puolivalaistusta karjalaispojasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti